Moikka!
29.04.2015 |
Eilinen salitreenini oli kutakuinkin seuraavanlainen:
- Alkulämppä vain pari minsaa (koska tulin suoraan tunneilta valmiiksi lämpimänä..)
- Jalkaprässi 3x10x100-110kg
- Rintaprässi kinesislaitteessa (tuntui tavallista tiukemmalta) 3x10x 25kg
- Ylätalja 3x10x35kg
- Pec Dec 2x10x20kg (?)
- Selän ojennus 3x10x 40kg
- Vatsarutistus 3x10x40kg
- Pakarapotku 2x10x35kg (molemmat puolet 2x)
- Vatsakierto laitteessa 2x 10x15-20kg (molemmat puolet 2x)
- Loppuun jäähdyttely crossarilla 5min
Tulen tekemään itselleni liikuntasuunnitelman ja aion jakaa sen myös täällä. Jos ei muuta, niin ainakin siitä syystä, että kun teen itselleni kirjalliset ohjeet ja vieläpä julkisesti: on niissä helpompi pysyä. Vielä parempi, jos joku toinenkin niistä saisi ideoita itselleen.
Täytyy sanoa, että nyt on kyllä motivaatiota kuin pienessä kylässä. Ihana päästä taas omankin treenin makuun.
Ilmoittauduin taannoin LesMills jatkoille, mitkä pidetään toukokuun loppupuolella Helsingissä. Menen tällä kertaa kahdessa osassa sinne, tosin toisen keikan (30.05.) joudun ilmeisemmin perumaan ylioppilasjuhlien vuoksi. Odotan kutsua/vahvistusta ja sitten päätän kuinka teen.
25.05.2014 |
Nappasin puhelimestani vajaa vuoden takaisen kuvan LesMills- jatkoilta. Kuva on otettu 25.5. eli mulla oli silloin raskautta takana 7kk ja 3vko ja synnytykseen aikaa kuukausi ja reilu viikko (synnytyshän alkoi 6.7. mutta vasta 8.7. oli vauva maailmassa). Kävin vielä pumpin jatkoilla. koska arvelin että pienen vauvan kanssa ei niin vain jatkoille lähdetä. Tuota ohjelmaa en kyllä kertaakaan ole ohjannut, mutta kiva oli vielä käydä. Muistaakseni tein vielä ihan reippaasti ohjelman, toki kuuntelin itseäni. Olin raskaana tosi iso, mutta jaksoin kantaa itseni hyvin ja treenasinkin ihan loppumetreille asti.
Sitä välillä miettii, että näistä vauvakiloista ei vaan pääse eroon ja mitään kehitystä ei tapahdu vaikka kuinka paljon tekisi töitä asian eteen. Noh, kyllä pitkän tähtäimen kuvissa jotain kehitystä näkyy. Ehkä sitä puntaria ei pitäisi liikaa tuijottaa ja pitäisi olla tyytyväinen, että sentään jotain on tapahtunut. Meidän Veera täyttää reilun viikon kuluttua 10kk ja vertailukuva on otettu tältä aamulta. Eli ainakin yhdentoista kuukauden takaiseen on jotain kehitystä tullut. Noh tuommoinen suloinen möhkäle siellä mahassa köllötteli silloin, mutta kuitenkin. ;D
Opettelen siis armollisuutta ja olen tyytyväinen pieniinkin muutoksiin, mitä tapahtuu. Iän myötä on vaan pakko hyväksyä, ettei asiat tapahdu hetkessä. Määrätietoisesti eteenpäin: pienin, mutta päättäväisin askelin. Kuitenkin täydellistä kehoa enemmän arvostan terveyttä ja rakasta perhettäni. Ihan koska vaan mun maha saadaan repiä uudelleen silpuiksi, jos lopputulos on niinkin rakas kuin oma lapsi! ♥
Nyt näillä mietteillä lähden hämmentelemään pakkasessa olevaa proteiinijätskiä. Jos reseptikokeiluni onnistuu, jaan sen myös teille.
Meillä on tänään tulossa appivanhemmat kylään ja jälkkäriksi ajattelin tuon jätskin lisäksi tehdä raakasuklaata proteiinilisällä. :)
Sateesta huolimatta mahdollisimman valoisaa päivää sinulle! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti