Tänään olen tehnyt paluun Bodycombat ohjuksiin. Ja kyllä se oli onnistunut paluu.
Ennen tuntia jännitti tosi paljon. Mietin kuumeisesti, miten kaikki menee (olen käynyt kyllä tätä ohjelmaa asiakkaana treenaamassa pari kertaa, mutta ohjaajalavalle en kerennyt kenraaliharjoitusta tekemään).
Jännitystä lisäsi myös se, että paikalle oli saapunut reilut 40 innokasta taistelijaa. Olo oli huono ja vatsaa väänteli. En mä yleensä näin paljon jännitä! :)
Jännitys hellitti, kun pääsin vauhtiin. Mitä enemmän onnistuneita biisejä oli takana, sitä rennommin pystyi olemaan. Potkuja stressasin jonkun verran, kun toinen jalka on vielä jäykempi kuin toinen, kiitos leikkauksen. Niissä ehkä jäi eniten parannettavaa. Kaikenkaikkiaan olen kyllä tyytyväinen: koreografian muistin täydellisesti (on sitä kuulkaas kuumeisesti päntätty..), mutta pari kertaa ennakointi jäi vähän viime tippaan, kun löi päässä tyhjää ("mitähän sieltä nyt tulikaan..").
Mutta eka kerta tällä ohjelmalla ja eka combat ohjaus ylipäätänsä 10 kuukauteen!!!
JES, nyt se on tehty: paluu, mitä oon jännittänyt,stressannutkin jonkun verran, mutta myös odottanut kuin kuuta nousevaa!
Ja nyt tahtoo lisäälisäälisäälisää!!!!!
Onneksi perjantaina on jo seuraava ohjaus. Siihen onkin jo helpompi ja rennompi lähteä.
Oon kyllä niin HAPPY, kuten kuvasta ehkä näkyykin!
Hyvää yötä! :)
Hassua ajatella että sitä ihan ensimmäistä heilujaakin voi jännittää kun yleensä ne on ne tunnille tulijat joita jännittää. Jaksanko mä, osaanko mä, miltä mä näytän, nauraakohan noi mulle???
VastaaPoistaItselle ohjaajan tärkein ominaisuus on persoona eli kuinka hyvin saa porukan mukaan. Se taitaa kyllä olla paljon vaikeampi juttu kuin tuntikoreografian muistaminen.
Moi Hanna! Mahtavaa kuulla että eka bc-ohjaus pitkään aikaan meni hienosti :DD kuten sanoit, nopeasti uutta putkeen niin homma on taas huomattavasti helpottuu. Ohjaajana sitä ei paljon mieti omia jaksamisiaan, kunpa jumpparitkin unohtaisivat sen. Jumpparina ollessa voi aina pitää tauon tai ottaa hetken rauhallisemmin. ;) Ohjatessa sitä vaan painaa... ja kiva kuva susta myös :D
VastaaPoistaKiitti Iive ja Hanne! :)
VastaaPoistaJuu, kyllä ohjaajanakin joskus vähän jännittää. Minusta sitä on onneksi vaikea nähdä ulospäin: oon pienestä asti esiintynyt paljon (laulanut, pitänyt puheita, näytellytkin..).
Itse kanssa arvostan persoonaa ohjaajassa. Minäkään en ole ohjaajana mikään ihan tusinapirkko.. :D Eka kerta melkeen vuoden jälkeen jännitti, koska paikka ei ollut mun varsinainen työpaikka, vaan olin tuurailemassa. Ja kuitenkin uudet ohjelmat ovat jo jonkin aikaa pyörineet ja siihen nähden"vasta" nyt itse tuon setin korkkasin.
Aina uuden ohjelman eka ohjaus on haastava, vaikka olis sen huolella opetellutkin. Mutta hyvin menneen suorituksen jälkeen on kyllä niin helppo lähteä jatkamaan eteenpäin, ja seuraavilla kerroilla pystyy antamaan asiakkaille vielä niin paljon enemmän itseään ja tietotaitoa.
Tuohon, mitä Iive sanoi: Ohjaajan persoonan näkyminen vaatii ohjaajalta itsensä likoon laittamista. Aika robottimaista se olis jos ohjaaja menis vaan eteen ja "ohjais tunnin". Onneksi näin ei kovin usein käy... Jokainen ohjaaja on oma persoonansa. TOisilla se on räväkämpi kuin toisilla, toisilla iloisempi, toisilla ruoskivampi.. pääasia että on oma itsensä eikä yritä esittää jotain mitä ei oikeasti ole.
VastaaPoistaHanne: jos tässä olis tykkää näppäin, niin tykkäisin. Oon täysin samaa mieltä.
VastaaPoistaOn niitäkin ohjaajia, jotka imevät joltain esikuvaltaan tyylin ohjata, ja se ei välttämättä sovellu hänelle ollenkaan. Sellaisesta jää helposti ristiriitainen tunne, jos tyyppi siellä edessä on jotain muuta kuin oma itsensä. Mutta kunhan luottaa itseensä ja antaa mennä, niin yleensä asiakkaillakin on siellä tunnilla hyvä olla.
Silloin kun laitetaan persoonaa peliin, niin aina löytyy myös niitä, joihin sinun persoonasi ei pure,koskaan ei voi miellyttää kaikkia. Sekin on vaan pakko hyväksyä. Siitä huolimatta on mielestäni tosi tärkeetä olla oma itsensä. Sellaiset ohjaajat, jotka löytävät oman tyylinsä tehdä tätä työtä, pärjäävät pitkälle ja myös jaksavat tehdä tätä työtä paremmin.