Vesijumppaa ja matkantekoa

Uusi viikko ja uudet kujeet!
Kirjoittelen tätä tekstiä Pohjois- Suomen keskuksessa eli Oulussa. Tultiin tänne tytön kanssa eilen illalla. Itse lomailen vain pari päivää, mutta tyttö jää mummolaan loppuviikoksi.
Olipa kuulkaas hikistä meininkiä eilen junassa: painostava ilma oli ulkona ja istuttiin sellaisessa kuuden hengen kopissa. No matka sujui kuitenkin hyvin. Välillä käytiin vilvoittelemassa muunmuassa leikkivaunussa, missä pystyi vähän vapaammin hengittämään. Pikkumatkustaja jaksoi olla reipas tyttö! <3

Miten niin hikinen tyttö

Eilen mulla loppui tosiaan se Vesijumppa- ja hydrobicohjaaja- koulutus. Kolmen päivän aikana treenattiin altaassa yhteensä 8 tuntia ja kuulkaas kyllä tuntuu kropassa. Vesijumpalla on helposti"vain mummojumpan" maine. Kyllähän se sopii erittäin hyvin ikääntyville, koska vesi on liikunta- alustana pehmeää, eikä siis kuormita niveliä.
MUTTA vesijumpasta/ hydrobicistä voi saada aivan uskomattomalla tavalla tehoja irti. Ja etenkin keskivartalo on kaikissa liikkeisssä ihan mahtavasti mukana. Itselläkin oli odotusarvona paljon kevyempi kokonaisuus, mitä se sitten loppuenlopuksi oli. Ehkä vielä vuosikymmen sitten laji ei ollut kehittynyt niin pitkälle kuin nykyisin (tai sitten olen käynyt vain "väärillä" tunneilla).

Koulutus oli SVOLLIn järjestämä ja kouluttajana oli Teija Reini- Nieminen, joka olikin tehtävässään aivan loistava: paitsi, että on kouluttajana vaativa ja ammattitaitoinen, on hän ihmisenä iso sydäminen ja helposti lähestyttävä.

Viikonloppu tarjosi itselleni loistavat eväät Vesijumpan ja hydrobicin ohjaamiseen. Olen myös oivaltanut, millä tavoin liikkeistä saadaan vieläkin kovempia, eli osaan varmasti antaa hyviä vinkkejä tehokkaampaan suorittamiseen ja ymmärrän veden elementtinä ja liikunta-alustana.

Nyt odotan innolla, että pääsen lajia ohjaamaan. Syyskuun alussa mulla alkaa neljä vesijumppa ryhmää, mutta tuuraamaan pääsen jo sunnuntaina. Junamatkalla yksin kotiin aion rakentaa ensimmäisen vesijumpaohjelmani ja sunnuntaina riihimäkeläiset pääsevät sitä testaamaan.

Olipa muuten helppo opiskella tiiviisti, kun sai siinä sivussa astella valmiiseen noutopöytään. Varalan opiston noutopöytä oli kyllä ajateltu hyvin myös ruokaympyrän toteutukseen sopivaksi: joka aterialle oli helposti koottavissa hyviä hiilareita (kuten salaatteja, lisuketta, tummaa leipää) proteiineja (lihaa, kalaa, kanaa.. Jos oli laatikkoruokaa oli lisäksi esim raejuustoa, munia...) sekä hyviä rasvanlähteitä (kalaruokia, rypsiöljyä...). Ja ihania jälkkäreitä..... :D

Viimeisenä päivänä saatiin davidin hyvälaatuiset "Hydrobic" paidat. Ja päästiin porukalla poseeramaan ne päällä.
Tässä pari potrettikuvaa taitavista ja osaavista ihquista kurssikavereistani, sekä huipusta opestamme.

 Tässä vielä pari kuvaa paidasta. Valitan ryppyisyyttä (matkalaukusta suoraan otettu). Omat poseeraukseni ovat taas mitä on: mahdolliset kuvausavut poistuivat juuri leikkipuistoon jälkikasvuni kanssa.

Minäkin taidan poistua takavasempaan alennusmyynneille. Pitäisi löytää hääjuhliin kengät ja mekko ja näisden pakollisten ostosten lomassa shoppailen lempiasioitani eli urheiluvermeitä!
Mukavaa uutta viikkoa kaikille!