Minun tieni liikunta- alalle

Miten päädyin "unelma- ammattiini?"

 Kiitos Little M postausehdotuksestasi!

Kouluaikana olin aina hyvä koulussa ja lahjakas liikunnassa. Harrastin milloin mitäkin, jalkapallo tosin oli se, mikä seurasi perässä koko lapsuuden ja on elämässä vieläkin.
Unelma- ammattia minulla ei oikeastaan edes ollut. Odotin sitä hetkeä, milloin tiedän mitä haluan.
Lukiossa huomasin, että se, mitä halusin ei ollut ainakaan lukeminen. Olin tottunut saamaan hyviä numeroita pelkästään kuuntelemalla ja läksyt tekemällä, mutta lukiossa olisi ollut PAKKO lukea (sillä en tyydy menemään rimaa hipoen yli, vaan mahdollisimman tyylikkäästi..).
Siispä vaihdoin ammattikouluun ja siellä hotelli- ja ravintola- alalle. Sielläkin koulussa minua kiinnostivat lähinnä liikunta ja muut yleiset aineet. Liikuntaa valitsin kaikki mahdolliset kurssit. Perustin myös urheilutoimikunnan kouluun, mihin minut valittiinkin puheenjohtajaksi, taisin olla myös oppilaskunnan hallituksen sihteeri sekä luokanedustaja.
Päättäjäisissä pidin hienon puheen ja sain pitkän linjan liikunnanopettajaltani ruusun: halusi antaa henkilökohtaisesti kaikkien aikojen parhaalle oppilaalleen. (<- oli muuten äiti ylpeä..). Muutenkin sain hyvän todistuksen: liikunnat K5, yleiset aineet melkein kaikki K5, alan oppiaineet olivat keskinkertaisia siitäkin huolimatta, että taisin saada kaikista kokeista luokan parhaat arvosanat. Mistähän sekin sitten kertoi... ;)

Ravintola- ala vei mennessään ja tein töitä esimieshommissakin yli 10vuotta. Olin ihan tyytyväinen elämääni, vaikka stressasi työ tietenkin aika ajoin. Jossain vaiheessa meille syntyi perheenlisäystä, ja silloin tuli tehtyä ahaa- elämyksiä. Ensinnäkin liikunta ei ollut enään itsestäänselvyys vaan etuoikeus (mitä ei ehdi harrastaa niin paljon kuin haluaa,raskausaikana ei taas pystynyt pariin kuukauteen liitoskipujen vuoksi),
 toisekseen työni ei saa olla enään niin henkisesti kuormittavaa ja kiireistä, kuin mitä se oli vuosikaudet ollut. Minun piti jaksaa, ei pelkästään itseni, vaan myös perheeni tähden.
Jossain vaiheessa ymmärsin, että se mitä haluan tehdä, on ollut koko ajan siinä läsnä: miten ihmeessä en ole sitä aiemmin tajunnut??? :O

Alanvaihtoprojektini alkoi keväällä 2010, kun suoritin Liikunnanohjauksen peruskurssin. Alusta asti oli selvää, että perheellisenä, pienen taaperon äitinä täysipäiväinen opiskelu ei tulisi kuuloonkaan. Siksi valitsin työn ohessa opiskelun. Kallistahan se olisi, mutta uskoin heti, että jossain vaiheessa se maksaisi itsensä takaisin. Olin äärettömän motivoitunut ja ensimmäisen koulutukseni suht. vaikean tentin läpäisin hienosti.
Syksyllä 2010 jatkoin opiskeluani työn ohessa. Suoritin silloin FAF- indoor cycling- koulutuksen, sekä kävin kahvakuulakurssin. Samoihin aikoihin vaihdoin myös työpaikkaa saadessani todella upean työtarjouksen huippupalkkoineen. Ajattelin, että uusi paikka siirtäisi alanvaihtoprojektiani, tai sitten liikunnanohjaus jäisi alkuun vain "harrastukseksi."
Syksyllä 2010 aloitin myös spinningin ja kahvakuulan ohjaamisen.

Työpaikan vaihtaminen ei auttanut, vaan olin oikeastikin tullut ravintola- alalla tieni päähän. Tein koeaikapurun ja aloin nopeasti järkkäämään asioita. Laitoin toiminimen pystyyn ja hain+sain starttirahaa puoleksi vuodeksi. Sen turvin pystyin ottamaan alkuun myös irtotunteja: jostain piti kuitenkin lähteä liikkeelle.
Pikkuhiljaa aloin saamaan jalkaa oven väliin. Sain myös ihania työnantajia, jotka ovat minua myös kouluttaneet. Vain kahdessa vuodessa olen jo suorittanut monta koulutusta:

                                       

• Liikunnanohjauksen peruskurssin suoritin keväällä 2010 Trainer Labilla Helsingissä. 
• FAF Indoor Cycling koulutuksen suoritin 18.9.- 3.10.2010
• Trainer 4you Kahvakuulakurssi 7.11.2010 
• Bodyjooga- ja hot bodyjooga moduulit 3/3  28.01.2011-10.04.2011
• Kinesis one K1- koulutus 7.03.2011
• IICEE- spinningkoulutus 5.-6.03.2011
• Les Mills Bodypump- koulutus 11.-13.03.2011  
• Trainer4you Hyvinvointivalmentajakoulutus kevät 2011
• Les Mills Body Combat- Koulutus 19.8.-21.8.2011
• Piloxing- peruskoulutus joulukuu 2011
• Trainer4you Kuntosalivalmentaja syksy 2011
• Trainer4you Ravinto- ohjaajakoulutus kevät 2012
• Trainer4you Personal trainer- opinnot päättyivät hetki sitten
• Tulossa kesällä 2012 hydrobic- ja vesijumppaohjaajakoulutus        

 Tällä hetkellä työskentelen useassa eri paikassa. Työskentelen oman toiminimeni kautta ja sen lisäksi teen töitä verokortilla. Ohjaan lukuisia eri ryhmäliikuntatunteja ja lisäksi teen kuntosaliohjauksia ja vedän kuntosaliryhmiä sekä ohjaan opiston ryhmiä. Syksyllä kuvioon on tulossa myös Hydrobic- ja vesijumppaohjaukset.
Töitä riittää ja elämä hymyilee. Kun sulkee yhden oven: kaksi aukeaa samaan aikaan.
Pyrin hoitamaan työni huolellisesti ja kehittämään osaamistani jatkuvasti. Minä aidosti pidän ihmisistä ja asiakkaitteni kanssa pyrin luonnolliseen vuorovaikutukseen. Tästä hyvä esimerkki ovat ihanat ladyt:
Lady1 kysyy: "Hanna, miten sinun tenttisi sujui?"
Minä siihen: "Hyvin meni: tosin teoriakokeen tulokset eivät ole vielä tulleet. Mutta uskon kyllä vahvasti läpäisseeni."
Lady2: "Et kait sinä Hanna vaan ole vaihtamassa alaa???"
Minä: "Päinvastoin, vaihdoin tälle alalle ja opiskelen sitä lisää."
Lady2: "Minä jo säikähdin, että vaihdat. Sinä kun sovit tänne niin täydellisesti!"
Voi että ♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

Työni hyvät puolet:

• Saa ohjata ihmisiä, jotka tulevat hakemaan hyvää oloa ja yleensä ovat myös asennoituneet sen mukaisesti
• Saa tehdä työkseen sitä mitä haluaa työkseen eniten tehdä!!!!
• Liikunta tulee kätevästi ohjatessa (tämä ei ole aina pelkästään positiivinen asia)
• Saa käyttää ammattitaitoaan ja saa auttaa ihmisiä
• Voi koko ajan kehittää itseään ja voi kouluttautua ja muutenkin viedä osaamistaan niin pitkälle kuin haluaa. Koskaan et ole valmis.
• Kokonaisuudessaan paras työ minkä tiedän hyvine ja huonoine puolineen
• Työkaverit ovat ulospäinsuuntautuneita ja omalla kohdallani aivan ihania! Itse en ole huomannut mitään kynsinhampain kilpailua missään. Ehkä jostain sitäkin löytyy???

Työni huonot/raskaat puolet:

• Sinun on pystyttävä kokoamaan itsesi myös huonoina päivinä. Asiakkaita pitää jaksaa tsempata ja itse näyttää esimerkkiä, vaikka olisit kuinka väsynyt tahansa. 
• Alipalautuminen vaivaa toisinaan, vaikka huolehtisi lepopäivistä. Se kun on niin monen tekijän summa. Onneksi mitä enemmän tekee, sitä enemmän oppii itseään tuntemaan. Vapaa- aikana on pakko osata ottaa rennosti, silloin kun on paljon raskaita tunteja vedettävänä. Tosin itse pyrin koostamaan ohjelmani niin, että siellä on mukana riittävästi myös lempeitä lajeja (joogaa, venyttelyä...).
• Pätkähommat ja se, että tunteja on usein vain muutama kerrallaan. Toisaalta, mitä laajempi osaaminen, sitä enemmän pystyy myös peräkkäin tekemään. Parhaimmat työnantajat koittavat ottaa huomioon myös työntekijöidensä toiveita ja elämää (vaikka työtä tehdäänkin silloin kun sitä on
• Iltapainotteinen työ (toki tämä on itselleni ainakin ihan ok!)