"Se, joka haluaa, keksii keinot. Se, joka ei halua, keksii selitykset."

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Liikunnan aloitus sektion jälkeen

Perjantai päivää arvon ystävät!


Käytiin tänään vauvakullan kanssa vaunulenkillä ja samalla kerroin videokuulumiset Vlogiaan. Tällä kertaa viikon yhteislenkin aiheena oli liikunta sektion jälkeen. 
Kuulun itse siihen onnekkaaseen ryhmään, joka palautuu leikkauksista suht. nopeasti. Tämän viimeisimmän leikkauksen kohdalla ei kyllä tarjottu niin hyviä lähtökohtia kuin aiemmin, mutta jälkeenpäin katsottuna olen kyllä toipunut hyvin. Laitan tähän yläpuolelle videokuulumiset aiheesta tältä aamulta ja lisäksi lisään alle kirjoitukseni viime kesän lopulta, kun asia oli omalla kohdallani erittäin tuore!







Vitsit, kun kroppa palautuisi mielen kanssa samaa tahtia! Olisin meinaa jo niin valmis aloittamaan kunnon treenit. Vielä kuitenkin pitää malttaa hetki: sektiosta on alle kaksi viikkoa ja 38 hakasen poistosta alle viikko. 
Vaunulenkki sopii hyvin ensimmäiseksi liikuntamuodoksi
Sektion jälkeisestä liikunnasta on todella ristiriitaista tietoa saatavilla. Tämä johtunee siitä, että toipuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa aivan varmasti muunmuassa kuntotaso ja terveys, toki myös se, miten leikkaus on mennyt. Uskaltaisin väittää kyllä, että myös liikkuminen vaikuttaa paljon toipumisvauhtiin. Olen lueskellut netistä ja toiset pystyvät kunnon treeniin vasta 6kk-1 vuosi sektion jälkeen. :O Tämä oli itselleni melkoinen ylläri: itse kun esikoisen syntymän jälkeen pelasin 90min- futispelin n. 7-8 viikkoa sektion jälkeen, pari kuukautta myöhemmin olin kutakuinkin elämäni kunnossa. Kovatkin treenit taisin aloittaa n.kuukausi synnytyksen jälkeen: kevyemmät aerobiset viikon jälkeen synnytyksestä. Tuolloin leikkausarpeni oli tosi pieni ja alhaalla ja parani ennätystahtia. Olin myös harrastanut säännöllistä liikuntaa aivan viime metreille asti.

Tällä kertaa leikkausarpia on kahteen suuntaan ja ovat muutenkin isot. Tästä systä toipuminen on varmasti jonkun verran hitaampaa. Toisaalta oma lihaskuntoni on huomattavasti parempi kuin esikoisesta, milloin treenini oli paljon yksipuolisempaa, fyysinen kunto varmasti samaa luokkaa kuin silloin.
 
Tämän sektion jälkeen olen ollut alkuun kipeämpi kuin viime kerralla, muunmuassa sängyssä kääntyminen on tuottanut vaikeuksia. Nyt kuitenkin huomaan energian lisääntyneen ja jaksan hyvin tarpoa vaunulenkkejä tytön kanssa. Tästä seuraava askel on spinningpyöräily ja crosstrainer omassa olohuoneessa ja ehkä viikonloppuna/ensi viikolla maastopyöräily+ kevyt jumppa oman kehon painolla. Kuntosalille/lihaskuntoharjoittelun pariin olen ajatellut palata 4 viikkoa synnytyksestä eli ensi viikon jälkeen. Silloin loppuu nostorajoitukset (eli max vauvan paino), joten luultavasti pystyn aloittamaan pienillä painoilla lihaskuntoharjoittelun. Toki omien tuntemusten mukaan mennään. Jos yhtään tulee tarve, niin sitten höllätään ja siirretään aloitusta tuonnemmaksi.

Vatsalihaksia saa alkaa treenaamaan kunhan ovat palanneet takaisin paikoilleen (suorat vatsalihakset) yleensä noin 6-12 viikon kuluttua. Omani ovat jo melkein paikallaan, pieni rako tuntuu enään vatsalihasten välissä. 
Syviä lihaksia sitä vastoin voi treenata kevyesti aiemmin, samoin lantionpohjalihaksia saa ja täytyykin treenata ihan ensisijaisesti.

Pyysin jälkitarkastukseni niin pian kuin mahdollista ja sainkin sen 5 viikon kuluttua synnytyksestä, eli 12.08. Tämä siksi, että meinaan syksyllä vetää muutaman jumppatunnin/viikko ja tästä syystä on hyvä tietää missä mennään. Tulimme kyllä terveydenhoitajan kanssa siihen tulokseen, että toipumiseni on tälläkin kertaa lähtenyt erittäin nopeasti käyntiin ja ilman suurempaa takapakkia saanen "terveen paperit" jälkitarkastuksessa.


Ajatukseni sektion jälkeisestä liikunnasta vielä pähkinän kuoressa:
  • Aloita liikunta vaunukävelyllä ja hyötyliikunnalla.
  • Aloita pienin askelin: lisää treenin tehoa ja kestoa pikkuhiljaa. Esim alkuun 10 minuutin kävelylenkit ovat jo tyhjää parempia.
  • Leikkaushaavan kanssa on nostorajoitus 4vko/1kk, joten silloin välttäisin myös kuntosalia/muuta lihaskuntoharjoittelua.
  • Lisää aerobista liikuntaa ja kevyttä kotijumppaa pikkuhiljaa OMAA VOINTIASI KUUNNELLEN.
  • Älä treenaa suoria vatsalihaksia ennenkuin lihakset ovat palautuneet paikoilleen (kannattaa odottaa jälkitarkastusta, jos olet vähänkään epävarma. Yleensä ohjekin on odottaa 6-12vko).
  • Syviä keskivartalon lihaksia voit treenata kevyesti jo aiemmin, mutta sektion jälkeen on syytä välttää alavatsaa kuormittavia repiviä liikkeitä.
  • Lisää tehoja pikkuhiljaa ja vältä lajeja missä on nopeita suunnanmuutokia ja muutenkin suurempi loukkantumisriski (nivelet ovat löysemmät, loukkantumisriski kasvaa, ei ole vielä keskivartalon tukea..) esim taistelulajit ja ratsastus, joukkuepelit...
  • Todennäköisesti palaudut sektion jälkeen juoksukuntoon nopeammin kuin perinteisestä synnytyksestä (jos sektio mennyt hyvin+toipuminen). Älä kuitenkaan lähde juoksemaan/pomppiville jumppatunneille ennenkuin lantionpohjalihaksesi ovat kunnossa.
  • KUUNTELE AINA OMAA OLOASI (liikunta ei saa sattua) ja jos olet saanut lääkäriltäsi/fysioterapeutiltasi erityisohjeita: NOUDATA NIITÄ!!!
Minulle liikunta on lääke ja en pärjäisi ilman sitä. Olen fyysisesti aika kovassa kunnossa ja siksipä oma toipuminenkin on varmasti nopeampaa kuin yleensä. Hyvin kuitenkin pärjää, kun:
  1. Lähtee varovaisesti liikenteeseen
  2. Kuntelee kehonsa viestejä (kipu on ehdoton raja)
  3. Kääntyy ammattilaisen puoleen jos vähänkään joku asia askarruttaa
  4. Jättää suorittamisen ja löytää sitä kautta liikunnan riemun
Olen tosiaan tehnyt nyt kolme vaunulenkkiä ja kävely on tuntunut tosi hyvältä. Olen nauttinut hyvästä säästä ja seurasta. On vapauttavaa liikkua ilman rantapalloa, vaikka eipä oma tahtikaan vielä päätä huimaa (ei haittaa). Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ilman paineita suorittamisesta tai treenien tiukentamisesta. Oman fiiliksen mukaan on hyvä mennä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin lopetan tällä kertaa ja toivotan teille hyvää viikonloppua! :)

1 kommentti:

  1. Hyvä postaus! Tästä aiheesta on tosiaan ollut vaikea löytää suomeksi tietoa, ja ristiriitaisia neuvoja annetaan.

    Tuosta nostamisesta sen verran, että itselleni annettiin ohjeeksi välttää vauvaa painavampia nostoja 6 vkoa leikkauksen jälkeen. Vaikka olinkin jo lähes normaalikunnossa viikon leikkauksen jälkeen (pieni ihme, koska minulla oli ollut viimeiset 4kk raskaudesta liikkumiskielto), olen ottanut mieluummin varman päälle kuin lähtenyt rynnimään liian nopeasti. Tuttavapiirissä on useampikin tapaus, joissa mm. tikit ovat revenneet sisällä ja on jouduttu takaisin sairaalaan tulehdusten takia. Myös sisäelimet tarvitsevat aikaa palautumiseen, koska niitä on siirrelty leikkauksessa paikoiltaan.

    Itse aloitan nyt vasta 6kk leikkauksen jälkeen rankemman normaalitreenin. Tähän asti olen tehnyt kevyttä punttitreeniä, pyöräillyt ja kävellyt.

    Hyvä on pitää mielessä myös se, että imettäessä ei saa laihtua rivakasti! Rasvakudoksen ympäristömyrkkyjen lähtiessä liikkelle niitä imeytyy myös äidinmaitoon.

    Toivottavasti sinulla toipuminen meni tälläkin kertaa hyvin :)

    VastaaPoista